"VEROPOLITIIKALLA VOI TUKEA TYÖTÄ, TERVEYTTÄ JA YMPÄRISTÖÄ - TAI LISÄTÄ TULOEROJA ENTISESTÄÄN. KYSE ON ARVOVALINNASTA."

Kesälomat alkavat olla ohi ja suomalaiset palaavat työn ääreen. Näin myös politiikassa. Suomalaisen politiikan kesäilmiöitä merkittävämpää, on kansainvälisen talouden tilanne. Kesän jälkeen maailmantalouden ongelmien heijastusvaikutukset Suomen talouteen alkavat näkyä yhä selvemmin. Taloudellisen taantuman vaara on todellinen.

Hallituksen johto, pääministeri ja valtiovarainministeri, ovat korostaneet eri yhteyksissä optimismiaan. Olisi erinomaista, jos tähän optimismiin voisi mitenkään yhtyä. Valitettavasti tuoreimmat tiedot eivät anna sijaa optimismille. Hiljattain julkistettiin sekä kansantuotteen kuukausikuvaaja että Elinkeinoelämän keskusliiton barometri, jotka antavat aiheen pelätä talouden laskusuhdanteen alkaneen jo.

Peruste aiempaa varovaisemmalle arviolle talouskehityksestä on kansainvälisen talouden heikko kehitys. Ulkomaankaupan merkitys Suomelle on huomattavan suuri. Vaikka olemme pitkällä tähtäyksellä globaalitalouden menestyjä, avoimuuteen liittyy riski: kehitys on herkkä maailmantalouden kasvun vaihteluille.

Suomen viisi suurinta vientimaata ovat kaikki vaikeuksissa: Saksan ja Ruotsin kasvu hidastuu, Yhdysvaltain ja Britannian kohdalla riskiä lisää myös finanssisektorin painoarvo ja kriisialttius. Venäjän kasvua haittaa moni rakenteellinen ongelma: inflaatio on korkealla, talous on yhä riippuvainen energian hinnasta ja yritystoimintaan liittyy poliittisia riskejä.

Tällaisessa tilanteessa testataan Suomen tahtoa investoida tulevaisuuteensa - ja suomalaisia perusarvoja, joiden varassa kasvun hidastumisesta tai talouden taantumasta voidaan selvitä.

"Taloudellisesti tehokasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista talouspolitiikkaa"

Meidän sosialidemokraattien linjana on varautua vaikeisiin aikoihin ja tehdä pitkäjänteistä, kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Haluamme taloudellisesti tehokkaita ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja. Uhkaavaan taantumaan on varauduttava kohdentamalla veronkevennykset järkevällä tavalla sekä investoimalla ihmiseen - tulevaisuuden kannalta olennaiseen: osaamiseen, palveluihin sekä infraan.

Taloudellisesti tehokas ja sosiaalisesti oikeudenmukainen veropolitiikka edellyttää veronkevennysten roiskimisen sijasta niiden keskittämistä pieni- ja keskituloisille. Pienten ansio- ja eläketulojen verotuksen keventäminen parantaisi ostovoimaa niissä ryhmissä, joissa ostovoimaa nyt eniten tarvitaan. Näin veronkevennykset kiertyisivät kotimaiseen kulutukseen nopeasti ja jäännöksettä.

Mitä tekee hallitus? Vaikeisiin aikoihin varautumisen ja pitkäjänteisen, kasvua tukevan politiikan sijaan, päähallituspuolueet Keskusta ja Kokoomus jakavat kertyneitä veroeuroja omille intressiryhmilleen sulle, mulle -tapaan. Kyse on selvistä arvovalinnoista.

Nyt olisi rehellisesti tunnustettava, että hallituksen omille intressiryhmilleen harjoittama jakopolitiikka vaarantaa talouskehityksemme. Samalla, kun suuri osa suomalaisista maksaa jatkossa sekä hallituksen korottamia asiakaspalvelumaksuja esimerkiksi päiväkodin ja terveyskeskuksen osalta että kallistuvan energian aiheuttamaa lisälaskua, jakaa hallitus veronkevennyksiä suurituloisia suosien.

Todellisuudessa hallituksen tuloveronkevennykset ovat paljon mainittua 800 miljoonaa euroa suuremmat. Tämän lisäksi tulee muitakin veronkevennyksiä. Ruoan arvolisäveron alennus, jonka siirtyminen sellaisenaan ruoan hintaan on monen asiantuntijan mukaan erittäin epätodennäköistä, maksaa 500 miljoonaa euroa. Metsäverotuksen keventäminen syö verotuloja noin kaksi sataa miljoonaa euroa. Unohtaa ei sovi myöskään yritysten ja maatilojen perintöverohuojennusta. Kyseessä ovat todella siis lähes kahden miljardin veronkevennykset, joiden stimulaatiovaikutukset talouteen ovat kaukana optimaalisista. Oikeiston talousoppi käykin selvästi suomalaisen hyvinvoinnin kasvattamisen edellä.

"SDP:n verolinja tukee työntekoa ja ympäristöä"

SDP haluaa vahvistaa tiivistä ja laajaa veropohjaa, jotta palvelujen rahoitus voidaan turvata ja työn verotuksen keventäminen olisi jatkossakin mahdollista. Me haluamme lisätä työnteon kannattavuutta, minkä tulisi olla veropolitiikan lähtökohta. Haluamme siirtää verotuksen painopistettä työnverotuksesta pääomaveron ja välillisten verojen - kuten ympäristöverojen - suuntaan. Näin rakennetaan Suomelle kestävää tulevaisuutta.

Hallituksen ratkaisu ruoan arvolisäveron keventämisestä oli epäonnistunut. Asiantuntijat ovat koko ajan olleet sitä mieltä, että se siirtyy kaupan ja teollisuuden katteisiin. Tätä SDP on pitänyt vastuullisesti esillä koko ajan - ja kokoomuskin ennen vaaleja.

Veromuutoksen toteuttamisen lykkääminen varmisti sen, että veroalen siirtyminen väliportaiden katteisiin oli ennakoitua nopeampaa. Ruoan hinta on noussut Suomessa vuodessa noin 9½ prosenttia. Jos tätä vertaa yleiseen hintaindeksiin (+ 4 %) tai ruoan hinnan nousuun muissa EU-maissa, on ilmeistä, että viiden prosentin veroale on syöty jo nyt - ennen kuin se ehti edes kuluttajan pöydässä käymäänkään. Niinpä toivottu "kuluttujaveron alennus" voidaan jo nyt ristiä "kauppiasveron alennukseksi".

Tämä valtava 500 miljoonan euron potti olisi voitu käyttää esimerkiksi lapsilisien ja pienimpien eläkkeiden korotuksiin. Erään arvion mukaan ruoan arvolisäveron alennus halventaisi maitolitraa parilla sentillä. Eikö SDP:n esittämän vaihtoehdon moninkertainen hyöty olisi ollut tehokkaampi tapa helpottaa pieni- ja keskituloisten asemaa? Hallitus on kuitenkin valinnut toisenlaisen linjan.

Jäämme nyt odottamaan hallituksen toimia ekologisen verouudistuksen toteuttamisessa. SDP:n esittämä ns. windfall-vero on saanut tukea jo hallituksenkin piiristä, mutta tuki on jäänyt sanoiksi. Teot puuttuvat. Uuden veron avulla ns. tuulen tuomia tuloja energiayhtiöille voitaisiin verottaa. Windfall-veron potentiaaliseksi tuotoksi on varovaistenkin arvioiden mukaan ennakoitu 300 miljoonaa euroa. Vaihtoehdottomuuden aika on ohi.

Työn verotusta on kevennettävä. Katainen myy veronalennuslinjaansa kansalle "tasamallina", vaikka se kasvattaa tuloeroja entisestään. Kun Kataisen mallissa suurituloinen saa yli kolminkertaisesti sen mitä pienituloinen, on huijausta puhua "tasamallista". Kokoomus "varmaan ajattelee, että suomalaiset eivät ymmärrä". SDP on varma, että suomalaiset ymmärtävät ja tulevat kertomaan kantansa hallituksen arvovalinnasta.

Tuloveronkevennysten kohdentamista pieni- ja keskituloisille voidaan puolustaa ainakin kolmesta näkökulmasta. Ostovoimaa tulee parantaa heidän kohdallaan, jotka sitä eniten tarvitsevat. Pieni- ja keskituloisilla lisäostovoima menee varmimmin kulutukseen ja talouden piristämiseen. Kolmanneksi näin puretaan tehokkaimmin tuloloukkuja.

Kaikkein pienituloisimpien asemaa pitäisi parantaa nostamalla kunnallista perusvähennystä - siten, että valtio kompensoi kunnille muutoksen. Perusvähennyksen kertaluonteinen ja reilu tasokorotus olisi tehokas ostovoiman kohentamisessa. Lisäksi se korjaisi sitä tulonjaon muutosta, joka on väistämättä seurannut viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen toteutetusta veropolitiikasta - jolla oli oma roolinsa lamasta selviytymisessä. Nyt pitää tukea myös kaikkein pienituloisimpia. Nyt on lähimmäisyyden aika.

Myös keskituloisilla prosenttikevennys uhkaa jäädä niin pieneksi, että se kuluu hintojen nousuun ja palvelumaksujen korotuksiin. Ostovoima voi jopa heikentyä. Kokoomuksen veropolitiikka johtaa siihen, että esimerkiksi keskituloisen kaksilapsisen perheen kohdalla inflaatio ja hallituksen korottamat päivähoitomaksut vievät enemmän kuin nyt luvassa oleva verohyöty tuo.

Kataisen linja on niin selvästi vastoin suomalaisten perusarvoja - oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisyyttä, että en usko tämän tuloeroja kasvattavan linjan menevän budjettiriihessä läpi.

Pelkillä veronalennuksilla ei kuitenkaan selvitä, ei fiksuillakaan.

"Tulevaisuusinvestoinnit kuntapalveluihin"

Suomi tarvitsee investointeja tulevaisuuden kannalta olennaiseen: osaamiseen, hyvinvointipalveluihin sekä infraan. Yliopistojen perusrahoituksen osalta opposition välikysymys on pakottanut hallituksen pikkuhiljaa korjaamaan hallitusohjelmansa lohdutonta linjaa. Rahoitus on silti riittämätön.

Käsillä olevassa suhdannevaiheessa olisi enemmän kuin perusteltua lisätä julkisia investointeja. Tästä olen yhtä mieltä niin elinkeinoelämän kuin palkansaajapuolenkin kanssa. Perustienpidon ja radanpidon työt olisi mahdollista aloittaa nopealla aikataululla. Raiteisiin panostaminen olisi myös tehokasta ympäristöpolitiikkaa.

Infran ohella toinen tärkeä tulevaisuusinvestointi on hyvinvointipalvelut (vanhustenhuolto, terveyspalvelut ja päivähoito), jotka tuotetaan kunnissa. Valitettavasti tällä hetkellä moni kunta kamppailee taloutensa kanssa ja on pakotettu nostamaan veroprosenttia.

Hallitus teki jo aiemmin ratkaisun, jolla se korotti asiakaspalvelumaksuja, mutta päätti samalla leikata niiden tuoton pois kunnilta. Samalla kun velvoitteet lisääntyvät, on hallitus valmis vahvistamaan kuntien resursseja ainoastaan murusilla, kun niitä verrataan veronkevennysten määrään. Maksukorotusten lisätulot tulisikin ilman muuta tulouttaa kunnille, jotka voisivat käyttää varat palvelujen kehittämiseen.

SDP haluaa panostaa kuntapalveluihin. Palveluita tulisi tarkastella investointeina tulevaisuuteen: panostamalla tänään esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin voidaan välttää paljon suurempi inhimillinen kärsimys ja hintalappu myöhemmässä vaiheessa. Politiikan tekemiseen tarvitaankin näkemyksellisyyden lisäksi rohkeutta.

Me vaadimme hallitukselta tulevaisuusinvestointeja. Tärkeintä on lisätä koulutus- ja hyvinvointipanostuksia kunnille. Ensi vuodesta alkaen kuntien menot ovat kasvamassa selvästi tuloja nopeammin. Talouden taantuessa tilanne saattaa kärjistyä entisestään. Hallitus on alimitoittanut tukensa kunnille. SDP:n viestiä lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluiden parantamisesta ei ole kuultu. Tulevaisuusinvestointien osalta odotammekin hallituksen budjettiriiheltä linjanmuutosta.

"Kansainvälinen tilanne on vakava"

Budjettiriihen lähestyessä meidän on tärkeää keskustella talouspolitiikasta - varsinkin kun talouden globaalit vaikutukset ravistelevat suomalaisen kuluttajan kukkaroa. Emme kuitenkaan voi ohittaa kansainvälistä tilannetta.

Kaukasuksella on syntynyt vakava kansainvälinen konflikti. Tilanne Georgian, Venäjän ja Etelä-Ossetian välillä on humanitaarisesti erittäin vakava, minkä vuoksi myös tämä kokous esittää vetoomuksen rauhan puolesta. Tulitauko on saatava viipymättä voimaan ja humanitaarisen kriisin lievittäminen käyntiin. Sodan jalkoihin jääneiden ihmisten auttaminen on kaikkien kansakuntien yhteinen tehtävä. Etyj-puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia rauhan ja vakauden palauttamiseksi alueelle. Olen tyytyväinen siihen saumattomaan yhteistyöhön, jolla tasavallan presidentti Halonen ja ulkoministeri Stubb ovat hoitaneet yhteyksiä konfliktin osapuoliin.

Myös Euroopan unionin on toimittava kriisin suhteen päättäväisesti. Eurooppalaisia yhdistävien arvojen - kuten rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden - täytyy toimia unionin ulkopolitiikan ohjenuorina. Eräs yhtenäisen Euroopan vahvuuksista on nimenomaan näiden arvojen edistäminen kansainvälispoliittisen painoarvonsa avulla.

Maailma on monella tavalla muutostilassa. Kansainvälisen talouden lisäksi jatkuvasti ajankohtaiset kysymykset ihmisoikeuksista ja hyvinvoinnista, rauhasta ja leivästä ovat ylikansallisia. Tämä asettaa politiikan ja poliitikot uuden haasteen eteen. Oli kyse sitten Suomesta tai maailmasta, niin muutos parempaan vaatii toteutuakseen uskoa unelmiin - ja poliittista tahtoa. Me sosialidemokraatit haluamme edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa arvolähtöisellä politiikalla. Suomessa, Euroopassa ja maailmalla.