SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Turun vappujuhlassa 1.5.2009
 

Hyvät ystävät, toverit - hyvät vapun juhlijat,

Olemme kokoontuneet tänne aurinkoisen keväisiin tunnelmiin juhlimaan vappua. Vappu onkin Suomessa työn, kevään ja opiskelijoiden juhla. Kansainvälisesti vappu tunnetaan nimenomaan työn juhlana. Se oli historian saatossa työtä tekevien tulevaisuuden ja vapautuksen juhla, lupaus paremmasta maailmasta.

Työväenliikkeellä onkin ollut tärkeä rooli yhteiskuntamme rakentamisessa. Keskeinen lähtökohtamme on ollut aina asettua heikommassa asemassa olevan puolelle. SDP on työn ja tasa-arvon liike, joka puolustaa suomalaista työtä ja edistää lähtökohtien tasa-arvoa.

Talous

Tämä on se päivä vuodessa, jolloin on syytä pysähtyä miettimään suomalaista työtä sekä työtä tekevää ihmistä.

Uskon, että yhä useammalla meistä on ystävä- ja tuttavapiirissä henkilöitä, jotka pelkäävät tulevaisuutensa puolesta. Tähän epävarmuuden tunteeseen kiteytyy tämän hetken yhteiskunnallinen tilanne. Elämme maailmanlaajuisen talouskriisin aikaa.

Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi on muuttunut syksyn pimeyden ja talven lumien myötä talous- ja työllisyyskriisiksi. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailman talous on supistumassa tänä vuonna 1,3 prosenttia. Suomeen rantautunut kriisi lyö laineensa poikkeuksellisen voimakkaasti - voimakkaammin kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Taloutemme supistuu IMF:n arvioiden mukaan tänä vuonna 5,2 % prosenttia ja ensi vuonna 1,2 %. Nämäkin ennusteet ovat todennäköisesti liian myönteisiä.

SDP on viime kesästä lähtien esittänyt toimia talouskriisin voittamiseksi. Olemme vaatineet hallitusta pidättäytymään ylisuurista veronkevennyksistä, jotka vielä rahoitetaan lainarahalla. Olemme esittäneet mittavampaa elvytystä, joka tulisi kohdistaa liikenneinvestointeihin, asunto- ja korjausrakentamiseen sekä kuntien tukemiseen. Olemme toivoneet tulevaisuusinvestointeja, jolla vahvistettaisiin suomalaisten osaamista, tutkimusta ja kilpailukykyä. Valitettavasti viestimme ovat kantautuneet hallituksen kuuroille korville. Hallituksen talouspolitiikka on perustunut lainarahalla tehtävään veroelvytykseen (jopa 9 euroa 10:stä), joka on osoittautunut tehottomaksi. Nyt olisi hallituksenkin aika tunnustaa politiikkansa epäonnistuminen ja muuttaa kurssia.

Työllisyys

Hyvät ystävät,

Erityisen kovassa myrskyssä on nyt maamme vientiteollisuus. Ulkomaisen kysynnän varassa toimivien yritysten tilauskirjat ovat tyhjät ja työntekijät on lomautettu. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet vientitilaukset ovat supistuneet alkuvuonna 63 prosenttia ja metallialalla on lomautettuna noin 35 000 henkilöä. Metsäteollisuudesta taas on kadonnut viimeisen neljän vuoden aikana 6000 työpaikkaa. Paperiliiton työtä tekevistä jäsenistä noin puolet on yt-neuvotteluiden piirissä. Suomalaisen yhteiskunnan kivijalka - vientiteollisuus - siis yskii ja sillä on vaikutuksia koko yhteiskuntaamme.

Maassamme on jo noin 222 000 ihmistä vailla työtä. Työttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta 42 000 hengellä. Yhä useammassa perheessä siis eletään vaille työn antamaa toimeentuloa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömyyden kasvu. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 50%:lla ja Uudellamaalla jopa lähes 83 prosentilla. Tämä kehitys on hälyyttävää, kun tiedämme, että 90-luvun laman nuorten työttömien työllistyminen jäi pysyvästi heikommaksi kuin muiden. Onko nyt siis syntymässä yhteiskuntamme uutta työttömyyden kovaa ydintä?

Työttömyys kasvaa kohisten ja ihmisten turvattomuus lisääntyy, mutta porvarihallitus ei juurikaan näytä korviaan lotkauttavan tälle ihmisten hädälle. Tästä esimerkkinä ovat työvoimatoimistojen resurssien leikkaukset sekä työvoimapoliittisten toimien vähentäminen. Siis yhä harvempi koulutukseen, harjoitteluun tai tukityöhön hakeva saa itselleen apua. Tämä on väärin.

SDP onkin vaatinut jo viime syksynä valtion tuottavuusohjelman keskeyttämistä sekä työllisyystoimien lisäämistä. Esitimme jo maaliskuussa (28.3.), että hallitus antaisi lisätalousarvion työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. Oli hienoa huomata, että tätä esitystämme tuki eilen (kuukausi myöhemmin) myös päähallituspuolueen puoluesihteeri. Valitettavasti tässäkin tapauksessa puheet näyttävät jäävän puheiden tasolle - nyt tarvitaan tekoja.

Nuorten yhteiskuntatakuuta on laajennettava ja jokaiselle nuorelle taattava paikka opiskelussa, harjoittelussa tai työssä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, näihin "miljoonan euron" - nuoriin meillä ei ole varaa taloudellisesti eikä varsinkaan inhimillisesti. Jokainen suomalainen nuori ansaitsee reilun lähdön elämäänsä.

Työllisyyssopimus

SDP:n mielestä työttömyyden torjunta onkin nostettava politiikan ykkösasiaksi. Kaikkien toimenpiteiden verotuksesta sosiaaliturvaan ja investoinneista omistajapolitiikkaan olisi tähdättävä työllisyyden tukemiseen. Me emme saa synnyttää uutta massatyöttömyyttä Suomeen. Tämä ei tunnu kuitenkaan olevan päähuoli pääministeripuolueelle, joka näyttää pelailevan vain omia presidenttipelejään.

Työttömyyttä vastaan taistellakseen Eurooppa tarvitsee talouspolitiikan yhteensovittamista eri valtioiden kesken. Työllisyyden parantamista on tuettava Euroopan unionin omin toimin ja resurssein. Siksi Euroopan unioni tarvitsee yhteisen työllisyyssopimuksen, joka rakentuu neljän pilarin varaan.

Ensinnäkin unionin budjettivaroja on käytettävä nopeasti kasvavan työttömyyden vähentämiseen. Unionin on tuettava sellaista toimintaa, jonka avulla uusien työpaikkojen synty tulevaisuudessa tehdään mahdolliseksi. Koko Euroopan laajuiset yhteiset investoinnit on saatava nopeasti liikkeelle.

Toiseksi tarvitsemme eurooppalaista kolmikantaa eli hallitusten, keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Olen erittäin pettynyt oikeistovetoisen unionin päätökseen kutistaa 7.5.2009 pidettäväksi aiottu työllisyyshuippukokous laajasta foorumista puheenjohtajatroikan tapaamiseksi. Tämä sotii sosiaalisen Euroopan periaatteita vastaan.

Kolmanneksi euroalue tarvitsee parempaa kasvuun ja työllisyyden parantamiseen tähtäävää talous-, finanssi- ja rahapolitiikkaa. Euroopan keskuspankin on otettava toiminnassaan voimakkaammin huomioon työllisyys- ja kasvupolitiikka hintavakauden ohella.

Neljänneksi Euroopan unionin budjettia on uudistettava niin, että resursseja kohdennetaan enemmän jatkossa innovaatioihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Taloudellisesti tervettä ja työllisyyttä luovaa eurooppalaista aluepolitiikkaa on tuettava. Maatalouden ympäristötuet on sidottava tiukemmin todellisiin ympäristöä suojeleviin toimiin.

Jokaisen jäsenvaltion, EU-komission ja parlamentin sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen on sitouduttava maanosan yhteisiin talkoisiin kriisin katkaisemiseksi. Näin on toimittava myös Suomen porvarihallituksen, kun työttömyys uhkaa nousta jopa kymmeneen prosenttiin. SDP edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle pääministerin ilmoituksen toimista työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi.

On selvää, että Eurooppa tai Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa työvoiman kustannuksilla tai loputtomilla raaka-ainevarannoilla. Kuten 90-luvun lamassa, niin myös tässä kriisissä piilee uuden alku. Panostaminen tutkimukseen ja innovaatioihin on kestävää politiikkaa. Uutta luomalla ja entistä parempia tuotteita valmistamalla menestymme.

Osaaminen, keksinnöt ja korkealaatuinen tutkimus luovat perustan vihreälle kasvulle. 2010-luvun talouskasvu luodaan ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittämisellä. Työllisyys- sekä ilmastotavoitteet on mahdollista yhdistää. Vihreän teknologian kehitys voi synnyttää Eurooppaan miljoonia uusia viherkaulustyöpaikkoja ensi vuosikymmenellä.

EU-vaalit

Hyvät ystävät,
Euroopan parlamentin vaalit on viiden viikon kuluttua. Näissä vaaleissa on ihmisten mahdollisuus liittyä samaan muutosrintaan, joka alkoi Yhdysvaltojen presidentinvaaleista ja Obaman valinnasta. Nyt on aika todeta - jo riittää yltiökapitalismi ja ahneuden aika! Nyt on aika nostaa kohtuus kunniaan ja ihminen politiikan keskiöön.
SDP:lle EU:ssa on kyse demokratiasta. EU on väline, jolla demokratia yltää pitemmälle. Väline, jolla kansalaiset voivat vaikuttaa asioihin, jotka muuten karkaisivat käsistämme. Näitä haasteita tänään ovat mm. talouskriisi, ilmastokriisi ja monet alueelliset kriisit.

"Missä EU, siellä ongelma" -ajattelulla emme onnistu vastaamaan näihin haasteisiin. Nyt on siirryttävä "Minne Suomi ei yllä, sinne EU" -ajatteluun. Euroopan unioni on paras työkalumme taistelussa globaaleja ongelmia kuten talouskriisiä ja ilmastonmuutosta vastaan. EU on työtä Suomen puolesta.

EU:lla on siis oma itseisarvonsa - välineenä, jolla demokratia yltää pidemmälle.

Kesäkuun tärkeissä eurovaaleissa ratkaistaan Suomen asenne Eurooppaan. Asetummeko vastustamaan tätä demokratian uutta mahdollisuutta vai otammeko tämän demokratiavälineen täyteen käyttöön? Osa tähyää menneisyyteen - Kekkosen aikaan, jossa EU-integraatioon suhtauduttiin epäillen - tai Suomeen, joka on kokonaan EU:n ulkopuolella.

Mutta kyse on myös Euroopan suunnasta - siitä, minkä arvojen varassa EU toimii.

Oikeistolaisen yltiökapitalismin ja ahneuden aika on päättymässä. Haluamme muutosta myös EU:n arvovalintoihin. Sisämarkkinat ja euro ovat olleet tärkeitä saavutuksia, mutta niiden rinnalle tarvitaan vahvempaa ihmisten Eurooppaa, sosiaalista Eurooppaa.

"Hymyile, olet Euroopassa" -ajattelu ei enää riitä. Myöskään "Missä EU, siellä ongelma" -ajattelulla emme saa aikaan tätä arvomuutosta. Nyt on siirryttävä "Missä ihminen, sinne EU" -ajatteluun. Mielestämme Eurooppaa pitää rakentaa jatkossa ihmisten ehdoilla, ei markkinoiden. Ihmisten Euroopassa kakku jaetaan tasan, markkinoiden Euroopassa osa saa vain murusia.

Kesäkuun tärkeissä eurovaaleissa ratkaistaan Euroopan suunta. Valinta tapahtuu käytännössä kahden ison poliittisen voiman eli konservatiivien ja sosialidemokraattien välillä. Vaihtoehdot ovat pelkistetysti markkinoiden Eurooppa tai ihmisten Eurooppa.

SDP:llä on kunnianhimoinen vaaliohjelma. Ihmisten Eurooppa on konkreettisia valintoja: investointeja uusiin viherkaulustyöpaikkoihin, aktiivisuutta YK:n ilmastoneuvotteluissa, panostamista koulutukseen ja innovaatioihin, finanssikeinottelun suitsimista, veroparatiisien sulkemista, veronkierron estämistä, reilujen työehtojen turvaamista, inhimillisen työaikadirektiivin puolustamista.

Ihmisten Euroopassa rakennetaan kestävää taloutta, kestävää kehitystä ja kestävää turvallisuutta. Tämä K-linja ei ole paluuta Kekkoslaiseen Suomeen. Tämä K-linja ei ole myöskään askel Kapitalismin Eurooppaan. Meidän K-linjamme on kestävä tulevaisuusvalinta - siis kestävän markkinatalouden, kestävän kehityksen ja kestävän turvallisuuden puolesta.

Ihmisten halu kuulua yhteen ja vaikuttaa ei ole kadonnut. Näin uskon. Meidän onkin yhdessä korotettava ääntä yhteiskunnallisen osallistumisen puolesta. Into punaisen viivan vetämiseen - eli äänestysaktiivisuus - ei ole viime vuosina ollut kovin korkealla. Tämä on haaste puolueille, joiden tulee uudistua. SDP on valinnut tämän uudistumisen tien. Tämä on myös haaste meille kaikille. Me päätämme, pidämmekö demokraattisen mallimme elävänä vai annammeko sen rapautua. Kansanvallan ei pidä antaa periksi rahavallalle.

Haastan turkulaiset, varsinaissuomalaiset ja kaikki suomalaiset käyttämään äänioikeuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa. EU-vaalien 41 prosentin äänestysprosentti olisi nostettava ainakin yli 50 prosentin.
SDP:llä on erinomainen ehdokasjoukko ja heistä löytyy varmasti jokaiselle sopiva ehdokas.

Hyvät ystävät,

Suomen historia on täynnä vastoinkäymisiä ja selviytymistarinoita. Murheita ja unelmia. Työväenliike on ollut suunnannäyttäjä yhteiskunnassamme jo reilut 100 vuotta. Työväenliikkeellä on aina oltava unelma paremmasta maailmasta. Oikeisto ei unelmia tarvitse. Työväenliikkeen on oltava henkinen herättäjä aikana, jolloin kaikki näyttää lamaantuneelta. Meitä tarvitaan myös tänään; tuomaan esille vaihtoehtomme talouskriisin voittamiseksi, suomalaisen työn puolustamiseksi ja ihmisten tasa-arvon toteuttamiseksi. Tähän tehtävään me olemme valmiita. Hyvää vappua kaikille!