Puhe vappuna 2009

Hyvä vapun juhlaväki

Vapun sisältö ei koskaan vanhene. Vaatimus turvatusta tulevaisuudesta ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ei koskaan poistu. Me sosialidemokraatit teemme kaikkemme, jotta yhteiskunta ei jakaudu hyvä- ja huono-osaisiin, vaan kaikilla olisi mahdollisuus turvattuun ja ihmisarvoiseen elämään.

Kaikkein tärkeintä kautta ihmiskunnan historian on ollut huolenpito tulevasta.
Ne yhteisöt, jotka ovat kyenneet suuntautumaan tulevaisuuteen ja tuottamaan sen vaatimat päätökset ovat kestävällä tavalla menestyneet.

Työväenliikkeen perusarvot, demokratia, tasa-arvo, vapaus ja solidaarisuus ovat yhä edelleen yhtä toimivia kuin sata vuotta sitten. Sen sijaan työväenliikkeen toimintatavat ovat muuttuneet ja niiden pitää yhä uudistua.

Hyvät ystävät, me elämme hankalia aikoja.

Kunta säästää vähentämällä oppitunteja. Kouluavustajia karsitaan Kunta sulkee lukiot, kunta lomauttaa väkeään. Kunnanvaltuusto poisti budjetista koulun laajennukseen osoitetut määrärahat.

Nämä lehtiuutiset ovat karua kieltä elävästä elämästä. Kansalaisten epävarmuus kasvaa. Sosialidemokraatit ovat esittäneet hyvinvointielvytystä talouden laman vaikutusten pehmentämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ei saa olla niin, että laman lasku maksatetaan kipeimmin niillä, jotka muutoinkin ovat haavoittuvammassa ja vaikeimmassa asemassa.

Ikävä kyllä maan hallitus ummistaa silmänsä kuntien ahdingolta. Hallitus pitää tiukasti kiinni kasvun vuosina sovitusta talousraamista. Hallituksen talouspolitiikassa menokehyksistä pidetään tiukasti kiinni, mutta veronkevennysraami vuotaa ja rapauttaa Suomen tulopohjaa.

Tämä jääräpäisyys johtaa hulluun politiikkaan. Kaikki ongelmat ratkaistaan veronkevennyksin, vaikka usein olisi viisaampaa ja säästeliäämpää käyttää rahaa menopuolella.

Hallitus on laskenut lähes koko elvytyspolitiikkansa veronkevennysten varaan.
Jokaista menoelvytyseuroa kohtaan hallitus laskee 9 euroa verotusta. Hallitus keventää veroja lähes 4 miljardia euroa!

Suomi oli finanssikriisin alkaessa Euroopan vahvimpia talouksia, mutta olemme pudonneet niiden talouksien joukkoon, jotka kärsivät lamasta eniten IMF:n arvion mukaan.

Hallituksen on syytä tarkistaa talouspolitiikkansa linjaa ja tunnustaa, että sen valitsema veroelvytys ei toimi. Tarvitaan tukea kotimaisille investoinneille ja kuntien palveluille.

Pienten ja keskituloisten ihmisten veronkevennykset ovat perusteltuja. Mutta vaikeana aikana on vastuutonta ratkaista kaikki ongelmat veronkevennyksin.
Aiemminkin on työllisyyden tueksi kevennetty verotusta. Mutta aiemmin veroja ei ole kevennetty velaksi.

Sosialidemokraatit haluavat luopua osasta hallituksen veronkevennyksiä. Me haluamme käyttää rahaa kuntien palveluiden turvaamiseen. Ja haluamme parantaa kohdennetuilla tulonsiirroilla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Kyse on arvovalinnasta.

Hallituksen arvovalinta käytti rahat taloustilanteeseen nähden ylisuuriin ja työllisyyden näkökulmasta tehottomiin veronkevennyksiin.

Työllisyys

Talouden ahdinko vaikuttaa työllisyyteen aina viiveellä. Nyt talouskriisi näkyy runsaina lomautuksina ja työttömyyden nousuna. Edellisen laman opetus on, että avointa työttömyyttä ei pidä päästää kasvamaan eikä varsinkaan pitkittymään.

Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys kasvaa yhtä nopeasti kuin 90-luvun laman suurtyöttömyysvuosina. Vuoden takaiseen nousua on ollut yli 50 %. Mutta eduskunnassa antamien lausuntojen mukaan työttömyys nousee erittäin maltillisesti. Arvio on käsittämätön.

Hallitus ei ole tuonut kunnollisia esityksiä työllisyyden vahvistamiseksi ja työttömyyden helpottamiseksi. Se puhuu kauniisti kouluttamisesta ja työttömien tukemisesta, mutta totuus on, että hallitus on leikannut tämän vuoden työvoimapolitiikan rahoja voimakkaasti. Samaan aikaan aikuiskoulutuksen Noste ohjelma on lakkautettu, mutta mitään uutta ei ole tullut tilalle. Tämä hallitus on tekemässä täsmälleen saman virheen kuin edellinen porvarihallitus. Se laiminlyö työttömyyden hoitamisen kokonaan.

On myös nurinkurista, että hallituksen tavoite on vähentää valtion työvoimantarvetta vuoteen 2011 lähes 10.000 henkeä. Valtio vähentää omia työntekijöitään lama-aikana, mutta vetoaa yrityksiin, että pitäkää te kiinni työntekijöistänne. Tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä, mutta työvoimavähennyksiä on syytä siirtää yli pahimman laman.

Kuntapalvelut

Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä. Nyt tuo ydin on rahoituskriisissä. Kyse on ihmisten arjen turvaksi ja sujumiseksi rakennetuista hyvinvointipalveluista. Kuntien verotulot alenevat viime vuodesta lähes 5 prosenttia. Menot kasvavat palkka- ja muiden kustannusten nousun vuoksi.

Kuntien ahdingon suuruutta kuvaa se, että hallituksen vastaantulon jälkeen kuntiin jää vielä runsaan kahden prosenttiyksikön veroäyrin suuruinen aukko tulojen ja menojen välille. Kyse on lähes kahden miljardin euron vajeesta.

Positiivista hallituksen päätöksissä on yhteisöveron kuntaosuuden nostaminen.
Mielestämme prosenttiosuuden korotus olisi saanut olla isompi, koska yhteisöveron tuoton lasku on ollut niin rankkaa.

Hallituksen toinen vastaus kuntapalveluiden ahdinkoon on: kunnat, nostakaa veroja.

Hallituksen päättämä kiinteistöveron nosto kohdistuu omaisuuteen, mutta ongelmalliseksi sen tekee se, että tavallisen ihmisen tavallinen asunto on usein velkarahalla hankittu.

Lainanhoitokulujen lisäksi ei ole helppo selviytyä kasvavista verokuluista.
Toinen miinus on se, että myös pienituloiset eläkeläiset joutuvat tämän veron maksumiehiksi. Nyt ei ole oikea aika nostaa asumisen kuluja. Päinvastoin tarvitsemme asumistuen parannuksen.

Hallitus ylpeilee sillä, että se keventää veroja eikä leikkaa. Likaisen työn hallitus muodikkaasti ulkoistaa kunnille. Hallituksen viesti on: leikatkaa te kuntapäättäjät, nostakaa te kuntapäättäjät veroja.

Hallitus sulkee silmänsä siltä tosiasialta, että köyhimmät eivät ole hyötyneet valtion mittavista veronkevennyksistä. Nyt on käymässä päinvastoin. Kuntaveron korotukset kohdistuvat kipeimmin kaikkein köyhimpiin, koska kaikkein pienituloisimmat ihmiset maksavat vain kuntaveroa.

Tämän vuoksi sosialidemokraatit esittävät kuntaverosta tehtävän perusvähennyksen korottamista kaksinkertaiseksi, koska se vahvistaisi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten, työttömien, opiskelijoiden ja pienipalkkaisten toimeentuloa.

Pääministeri on tarjonnut kuntien ahdinkoon ratkaisuksi tuottavuustalkoita.
Tuottavuus ei hyvinvointipalveluissa aina ole kovin yksinkertainen juttu.
Eräässä kunnassa terveyspalveluiden tuottavuutta mitattiin puolen tunnin palvelukäynnein. Kun mittari muutettiin 15 minuutin palvelukäynniksi ja samoja ihmisiä palveltiin 2 kertaa 15 minuuttia, tuottavuus kasvoi kaksinkertaiseksi.

Ihan näin itseään ei kannata pettää. Tärkeintä on, että lapsi oppii koulussa ja kasvaa ehjäksi ihmiseksi toimivan kodin ja koulun yhteistyön avulla. Tähän tarvitaan aikaa ja ihmistyötä. Terveydenhuollossa potilaan paraneminen ja hänen saamansa apu on arvokkaampaa kuin se, kuinka monta käyntikertaa voidaan tilastoida.

Kunnissa on etsittävä lisää vaikuttavuutta ja Paras-hankkeeseen on saatava uusi vaihde päälle, mutta ilman riittäviä voimavaroja, hyvinvointipalvelut ajautuvat saattohoitoon.

Ei riitä, että rakennetaan hallinnollisia himmeleitä. Valta ja vastuu on saatava samoihin käsiin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevässä terveydenhuollon panostuksilta valuu pohja pois, jos ennaltaehkäisyn kustannukset tulevat ydinkunnan kontolle, mutta tavoiteltavat säästöt ovat jonkun toisen toimijan käsissä.

Lamankin aikana ihmisistä on pidettävä huolta. Sosialidemokraatit esittävät hyvinvointielvytystä, joka turvaa kuntien terveydenhoitoa, vanhustenhoivaa, päivähoitoa sekä lasten ja nuorten koulutusta.

Yhtenä osana ratkaisua oli yhteisövero, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös valtionosuuksien korottamista. Lisäksi on löydettävä keinoja, joilla kunnat hyötyisivät myös luonnollisen henkilön pääomaverosta. Kunnat tarvitsevat laajennusta veropohjaansa. Ei hallituksen tarjoamia veronkevennysporkkanoita palkkaratkaisun synnyttämiseksi.

Tarvitaan valtion tukea päiväkotien, koulujen, vanhainkotien ja muiden kuntien rakennusten peruskorjaukseen. Rakennukset on pakko korjata: miksi valtion porkkanarahalla ei pyrittäisi ajoittamaan peruskorjausta rakentamisen työllisyyttä tukevaksi.

Vihreäkasvu

Me tiedämme, että raha ei kasva puussa, siksi sosialidemokraatit haluavat pitää huolta tulopohjasta. Siksi olemme esittäneet, että energiayhtiöiden päästökaupasta johtuvat tuulen tuomat voitot laitettaisiin verolle. hallituskin on vihdoin uskaltanut linjata samaan suuntaan, mutta sen viivyttely on maksanut yli miljardin verotuotonmenetyksinä. Ja maksaa joka päivä lisää.

Sosialidemokraatit esittävät myös, että harmaata taloutta suitsittaisiin käännetyn alv-veron avulla, turhaa tavaroiden pakkaamista verotettaisiin sekä yritykset laitettaisiin kuntien kanssa saman jäteverorasituksen piiriin. Nämä esitykset toisivat verotuloja niin valtiolle kuin kunnille ja sen myötä rahaa välttämättömien palvelujen rahoitukseen.

Lisäksi tarvitsemme uuden kasvun siemeniä. Modernia talouskasvua voidaan luoda
ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittämisellä. Voisiko panostus ympäristöteknologian kehittämiseen ja viennin edistämiseen olla uuden nousun avain 2000-luvun alun uusi nokia.

Työllisyys- sekä ilmastotavoitteet on mahdollista yhdistää. Vihreä kasvu edellyttää määrätietoista panostusta mm. uusiutuviin energiamuotoihin, ympäristöteknologian tutkimukseen ja julkisen liikenteen parantamiseen.

Liikenneinvestointeja on järkevä tehdä aikana, jolloin työstä on pula mieluummin kuin aikana jolloin työntekijöistä on pula.

Hallitus ylpeilee sillä, että se keventää veroja eikä leikkaa. Tämä on vastoin totuutta. Samat ihmiset ovat valtion ja kuntien asukkaita. Kunnat joutuvat leikkaamaan palveluista ja nostamaan verotusta. Lisäksi valtio itse leikkaa.
Sen kehysvaihtoehtoon sisältyy 200 miljoonan euron leikkauslista. Hallituksella ei vain ennen eurovaaleja ole kanttia kertoa miten se kohdentuu.

Sisällön saamme kuulla elokuussa. Samaa tuttua taktiikkaa hallitus noudatti kunnallisvaalien alla. Ennen vaaleja se sanoi, että lama ei kosketa Suomea ja huoli kuntataloudesta on pelottelua.

Heti vaalien jälkeen hallituksen ääni kellossa muuttui. Pelottavaa on, mihin hallituksen välinpitämättömyys Suomen johtaa.

Eu-vaalit

Tämän kesän alussa ihmisillä on mahdollisuus näyttää, että tarvitsemme sosiaalisempaa Eurooppaa. Eurooppaa, jossa ihminen on markkinoiden herra eikä päinvastoin. Euroopan Unionin vaalit ovat linjavaalit ja arvovaalit.

Hallitus on linjannut Suomen Eurooppa-politiikkaa eduskunnalle annettavalla selonteolla. Hallituksen esityksessä on mukana markkinoiden Eurooppa, turvallinen Eurooppa ja maatalouden Eurooppa, jopa ekologinen Eurooppa.

Porvarihallituksen arvovalinnoista ja tärkeysjärjestyksestä kertoo se, että sosiaalinen Eurooppa puuttuu, ihmisten ja työn Eurooppa puuttuu. Ne on kuitattu yhdellä vaivaisella kappaleella ja siitäkin puuttuu tahtotila näiden vahvistamiseksi.

Me sosialidemokraatit haluamme sosiaalisen Euroopan mallin, joka pitää huolta riittävistä julkisista varoista ja verotuloista ja tarjoaa vastapainoksi kattavamman sosiaaliturvan ja johtaa tasaisempiin tulo- ja varallisuuseroihin.

Me emme ole valmiita taipumaan eurooppalaisen oikeiston tavoitteisiin ja arvoihin, jotka haluavat unionin olevan vain organisaatio, joka vapauttaa markkinoita kaikilla taloudellisen ja inhimillisen elämän alueilla. Sellaisessa Euroopassa heikot sortuvat, ja rikkaus ja vauraus kasaantuvat harvoille.

Me haluamme, ihmisen näköistä ja kokoista Eurooppaa, jossa lähtökohtana ovat kansalaisten tarpeet ja toiveet.

Me sosialidemokraatit haluamme kestävän elämäntavan ja terveen talouden Eurooppaa. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia ja nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja on valmis tiukempiinkin tavoitteisiin osana maailmanlaajuista sopimusta. Monet ovat leimanneet tavoitteen liian kunnianhimoisiksi, mutta ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi tavoitetaso on ennemminkin liian vaatimaton.

Me sosialidemokraatit haluamme kohdentaa elvyttävät investoinnit energian säästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin. Me haluamme ihmisen näköistä ja kokoista Eurooppaa, jossa lähtökohtana ovat kansalaisten tarpeet ja toiveet.

Meillä sosialidemokraateilla on upea joukko ehdokkaita. Joka paikkakunnalla ei ole omaa ehdokasta, eikä jokaisessa vaalipiirissäkään, mutta unionin politiikka on koko Suomen politiikkaa. Olen aivan varmaa, että meidän joukkomme on kokonaisuudessaan osaavinta väkeä ajamaan ihmisen etua globaalissa maailmassa.

Yksin ihminen ei ole kyllin viisas. Siksi työväenliike on työn ja ihmisten yhteinen liike. Meidän on koottava osaamisemme ja yhteinen tahtomme, jotta suomalainen hyvinvointimalli ja sopimisen yhteiskunta kestää tulevaisuudessa ja jotta yhä useammalla meistä on mahdollisuus tehdä mielekästä ja tarpeellista työtä. Sekä elää hyvää ja turvallista elämää.

Toivotan kaikille vapun viettäjille uskoa, näkemystä ja rohkeutta paremman maailman rakentamisessa.