Vappuna 2009

Keskustalta odotetaan toimia puheiden toteuttamiseksi

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen pitää tervetulleena pääministeripuolue keskustan taholta esitettyä jo kolmatta "korkean tason" vaadetta hallituksen suunnanmuutoksesta. Hän viittaa keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen vappuaattona esittämään vaateeseen työllistävästä lisätalousarviosta.

- Pääministeripuolue keskustasta tulee viikon välein "kovan tason" puheenvuoro, jossa vaaditaan hallitukselta suunnanmuutosta. Vaatimussarjan aloitti ministeri Mauri Pekkarinen vaatimalla hyväosaisia mukaan lamatalkoisiin mm. pääomaveroa korottamalla. Sarjaa jatkoi viikon kuluttua ex-puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, joka moitti mm. päätöstä kelamaksun poistosta. Eilen puoluesihteeri Jarmo Korhonen vaati ministeri Jyrki Kataiselta työllistävää lisäbudjettia.

- Vaateet ovat identtisiä sen kanssa, mitä Sdp on hallitukselta edellyttänyt viime syksystä lähtien. Hallitushan on väittänyt tehneensä "elvyttäviä" toimia jo "neljästi" tänä aikana, mutta Jarmo Korhosen vaade näytti toteen sen, että keskusta itsekin tietää hallituksen tähän asti mainostamien "elvytystoimien" olevan tehottomia.

Viitasen mukaan on sinänsä mielenkiintoista, että Jarmo Korhonen vaatii työllistäviä toimia kakkosministeri Kataiselta: voisi luulla, että pääministeripuolue itse pystyy halutessaan vaikuttamaan siihen, että näin tehdään. Viitanen korostaa, että Keskustan tulee ajaa läpi ne vaateet joita se johtamallensa hallitukselle kovalla äänellä asettaa, eikä puhua lämpimikseen.

- Vai päättääkö Kokoomus hallituksessa suunnan? Jos keskusta tosiasiassa haluaa muuttaa puheensa teoiksi, on sillä siihen mahdollisuuksia. Jos kokoomus on jarru politiikan suunnan muuttamiseksi, voi pääministeri, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen koska vaan hajottaa hallituksen ja muodostaa uuden opposition kanssa. Tämä olisi looginen lopputulos yhtälöstä, jossa päähallituspuolueen taholta viikon välein vaaditaan samoja asioita, mitä oppositio on hallitukselta koko ajan edellyttänyt.

- Jos pääministeripuolue ei pysty muuttamaan hallituksen suuntaa työllistävämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi vaateistaan huolimatta kotimaassa, on ehkä hivenen suureellista mennä Euroopan unioniin urheutta uhkuen.

Viitanen kantoi huolta heikentyneistä työttömyyslukemista, ja asia on otettava tosissaan. Nyt ei ole varaa passiivisuuteen tai virhearviointeihin.

- Esimerkiksi kuntien ajaminen säästölistoihin, investointien lykkäyksiin ja veronkorotuksiin saattaa johtaa pahimmillaan siihen, että julkinen sektori kokonaisuudessaan elvytä tänä vuonna ollenkaan (esim. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorit Jukka Pirttilä, Jari Vainiomäki Aamulehdessä 27.4.). Kuntia on lisäresurssoitava välittömästi, jottemme toistaisi eräästä tarinasta tuttua täkin paikkaamista leikkaamalla sen toisesta päästä.

- Lisäksi on kestämätöntä, että hallitus vähentää työllisyysmäärärahoja, kun työttömien määrä ja nuorisotyöttömyys nousee dramaattisesti.

Rovaniemellä puhunut Viitanen toi esimerkin Lapista, jossa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 17 % ja nuorten työttömien määrä kasvoi 33 % viime vuoteen verrattuna. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien määrä sen sijaan laski 15 %. Kaikkiaan koko maassa on lähes 3000 henkeä vähemmän aktiivitoimien piirissä kuin viime vuonna, joka oli hyvän työllisyyden vuosi.

- Politiikka, jossa työllisyysrahoja leikataan samanaikaisesti työttömyyden kasvun kanssa, on äärimmäisen vaarallista. Viitasen toivoikin, että tässä vakavassa työllisyyskriisissä olisi löydettävissä laaja tuki erityisille "työllisyystalkoille".

- Monet tarvittavat toimet ovat helposti löydettävissä, tarvitaan vain tahtoa ja arvovalintoja.

- Veroja voidaan keventää vähemmän ja antaa enemmän rahaa kunnille työllistämiseen ja palvelujen turvaamiseen. Nuorisotyöttömyyden torjuntaan tehdään sitova ohjelma. Aikuiskoulutukseen satsataan. Rakennetaan ja peruskorjataan enemmän. Tehdään mittavat satsaukset vihreän talouskasvun jouduttamiseksi mm. lisäämällä satsauksia viherelvytykseen: uusiutuviin energiamuotoihin, ympäristöteknologian tutkimukseen ja raiteiden rakentamiseen. Lisäksi tarvitaan toimia työssäjaksamisen edistämiseen: näin edistetään luovuutta. Ihminen jaksaa pidempään ja keksii enemmän kannusteilla, ei pakolla.