Vanhasen II hallitus sai edeltäjiltään perinnöksi hyvässä kunnossa olevan kansantalouden, rauhalliset ja hyvin toimivat työmarkkinat sekä aktiivisen ja kansainvälisesti arvostetun ulkopolitiikan. Porvarihallitus on jo puolessa vuodessa saanut maan ilmapiirin muuttumaan ja yhteiskunnan sekaisin. Maa on päästetty tilaan, josta ulospääsyyn hallituksella ei näytä olevan minkäänlaisia lääkkeitä.
Hallituksen osaamattomuus ja tahdottomuus näkyy erityisen räikeästi terveydenhuoltoalan työmarkkinakiistassa. Porvarihallituksen politiikka kalvaa uskoa terveydenhoitojärjestelmäämme kahdella tapaa. Terveydenhoitohenkilökunnalle annetut lupaukset on petetty ja kansalaiset kokevat tilanteen häkellyttäväksi ja pelottavaksi. Hallituksen politiikka haittaa myös julkisen terveydenhoidon kehittämistä. Vaarana on terveyspalveluiden yksityistäminen ja siitä aiheutuva kustannusten kasvu. Myös uusien ihmisten halukkuus hakeutua julkisen terveydenhoidon piiriin vähentyy.
Kuntatalouden vahvistaminen ja edellytysten luominen kuntien kestävälle palkkapolitiikalle on hallituksen vallassa. SDP on yhdessä muiden oppositiopuolueiden kanssa ehdottanut 600 miljoonan euron lisäpanostusta kuntien rahoituksen vahvistamiseen. Vahva ylijäämä mahdollistaa lisäpanostukset ihmisten hyvinvointiin ja edelleen rahaa riittää kansainvälisestikin poikkeuksellisen nopeaan valtion velan lyhentämiseen.
SDP:n puoluevaltuusto vetoaa hallitukseen, että se käyttäisi hallussaan olevia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Sen olisi tunnustettava harjoittamansa politiikan kestämättömyys ja estettävä yhteiskuntaa uhkaava katastrofi. Tämä on ainut tie ratkaista kriisi, johon hallitus ja erityisesti kokoomuksen politiikka on maan ajanut. Sovun mahdollistamiseksi tarvitaan erillinen kuntapaketti, joka vakauttaa kuntataloutta.
Suomalaisen metsäteollisuuden alasajo julmalla ja häikäilemättömällä omistajapolitiikalla uhkaa rapauttaa teollisuutemme toista kivijalkaa, metsäteollisuutta. Me emme voi hyväksyä kannattavien tehtaiden lopettamista. Kemijärven ja Summan tehtaitten lopettamiset, Anjalankosken paperikoneen pysäyttämiset ja Kotkan tehtaiden myyntiaikomukset heikentävät Suomen kansantaloutta ja vaarantavat tuhansien ihmisten toimeentulon. Vuosikymmeniä elinvoimansa metsästä ja sen tuomasta hyvinvoinnista saaneiden paikkakuntien taloudellinen tulevaisuus on vaakalaudalla. YT-neuvotteluissa on päästävä sellaisiin ratkaisuihin, että tehtaat voivat jatkaa toimintaansa. Jos lopettamisiin kuitenkin mentäisiin, ei hallituksen 15 miljoonan hätäpaketti näiden paikkakuntien tilanteen helpottamiseksi ole missään määrin riittävä. Valtion panosten korvaavien työpaikkojen luomiseksi tulee olla huomattavasti suuremmat.
SDP:n puoluevaltuusto vaatii hallitukselta voimakkaita toimia Venäjän puutullikiistan ratkaisemiseksi. Puun hinnan nopea nousu ja Venäjän puuntuonnin loppuminen uhkaavat koko suomalaisen metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksia. Porvarihallitus on laiminlyönyt puun hintakehitykseen vaikuttamisen. Hallitus ei ole myöskään suunnannut kansallisen metsäteollisuuden kehittämisohjelman mukaisia riittäviä resursseja tiestön, rautateiden ja muiden puun kuljetusteiden ylläpitoon ja kehittämiseen.
Sosialidemokraattien mielestä valtionomistajapolitiikkaa on tiukennettava. Omistajaohjaukseen kuuluu myös inhimillinen ja reilu työnantajapolitiikka. Valtion on julkistettava periaatteet siitä, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa valtion omistamissa yhtiöissä noudatetaan. SDP vaatii, että hallitus esittää eduskunnalle selonteon valtion omistajuudesta ensi vuoden aikana.
Yhteisöllisyyttä kaikilla kouluasteilla on vahvistettava. Kouluterveydenhuollon resursseja on lisättävä koko koululaitoksessa. Hallituksen päätös leikata nuorten mielenterveysrahoja on väärä. SDP:n puoluevaltuusto vaatii näiden varojen palauttamista valtion talousarvioon.
Sosialidemokraatit haluavat uudistaa koulua ja nuorisokulttuuria niin, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyisi. Yhteiskunnan on puututtava netin kautta tapahtuvaan vihan, syrjinnän ja ahdasmielisyyden levittämiseen. Vastuu tästä on kodeilla, kouluilla, viranomaisilla, nettipalveluiden ylläpitäjillä sekä tietysti nuorilla itsellään. Tästä tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja siitä tehtäviä yhteisiä johtopäätöksiä.