Itämeri on sen ympärillä asuvien ihmisten kotimeri. Nyt kotimeri on pulassa. Itämeren tila on hälyttävän huono ja se on yksi maailman saastuneimpia merialueita. Valtioiden on sitouduttava tehokkaampiin Itämeren suojelutoimiin, koska muutoin tilanne uhkaa pahentua vuosi vuodelta.

Suomen hallitus antoi kesäkuussa 2009 eduskunnalle käsiteltäväksi eduskunnan vaatiman Itämeriselonteon. Johtamani ympäristövaliokunta sai käsittelyn päätökseen alkuvuodesta 2010 ja patisti hallitusta tehotoimiin Itämeren puolesta. Suomen panokset eivät yksin riitä, myös muiden maiden on tehtävä oma osansa. Itämeren kannalta on huolestuttavaa se, että hiljattain Itämeren suojelukomission HELCOMin ministerikokouksessa Moskovassa osa tavoitteista lykättiin jälleen kauemmas tulevaisuuteen. Tämä ei tiedä hyvää Itämeren kannalta.

Itämeren valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä ja kaikissa merta ympäröivissä maissa on paljon teollisuutta ja maataloutta. Arvioiden mukaan Itämeren ravinnekuormitus onkin moninkertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana. Itämeren suojelun kannalta pahin ja vaikeimmin ratkaistava ongelma on rehevöityminen, johon liittyviä ongelmia ei ole riittävästi pystytty ratkaisemaan tai edes vähentämään. Ihmistoiminnan vuosikymmeniä kestänyt voimakas ravinnekuormitus koko Itämeren valuma-alueelta on johtanut siihen, että mereen on varastoitunut suuri määrä typpeä ja fosforia. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät veden sameuden lisääntymisenä, rantojen limoittumisena, pohjien heikentyneenä happitilanteena ja voimistuneina sinileväkukintoina.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Itämerellä. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvisademäärä kasvaa ja tämä lisää huuhtoutumia Itämereen. Siksikin tarvitaan nykyistä huomattavasti tehokkaampia suojelutoimia rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi.

Merkittävän ympäristöriskin Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella muodostaa kasvavien öljykuljetusten aiheuttama onnettomuusriski. On arvioitu, että öljykuljetusten määrä voi olla vuonna 2015 jo noin 250 miljoonaa tonnia. Öljyonnettomuus voisi pahimmillaan tuhota ja muuttaa meren ekosysteemiä pitkäksi aikaa. Vaikutukset eliölajistoon, vesiluonnon monimuotoisuuteen ja jopa Suomen kansallisvarallisuuteen olisivat äärimmäisen tuhoisat.
Tehotoimia tarvitaan myös maataloudessa. Koko Itämeren alueella maatalous aiheuttaa arvioiden mukaan noin 50 prosenttia kokonaiskuormituksesta ja noin 70 prosenttia typpikuormituksesta. Maatalouden osuus Suomen Itämeren fosforikuormituksesta on arvioiden mukaan noin 60 prosenttia ja typpikuormituksesta noin 50 prosenttia. Erityisesti Saaristomeren ja rannikon tilan kannalta maatalouden kuormitus on keskeisin rehevöittäjä.
Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien mukana Suomesta Itämereen tulevat ravinteet ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, sen sijaan maataloudesta peräisin oleva kuormitus ei ole juuri muuttunut. Tämän vuoksi on selvää, että ilman maatalouden kuormituksen selkeää vähentämistä Suomi ei kykene saavuttamaan asetettuja tavoitteita Itämeren suojelutyössä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa vahvistui käsitys siitä, että Itämeren ekologinen tila on hyvin vakava. Merkittävimmät ongelmat liittyvät maatalouden ja yhdyskuntajätevesien ravinnekuormitukseen sekä öljykuljetusten kasvun aiheuttamiin suuriin onnettomuusriskeihin. Valiokunta korosti omassa mietinnössään päästövähennysten ehdotonta välttämättömyyttä koko Itämeren valuma-alueella ja kaikilla sektoreilla. Kansallisilla toimilla voidaan vaikuttaa erityisesti rannikon tilaan ja kansainvälisillä avomeren tilaan.

Vaikka olimmekin tyytyväisiä, että Itämeriselonteko annettiin ja siihen koottiin suuri joukko toimenpiteitä, johtopäätöksemme oli kuitenkin se, että esitetyt toimet eivät ole riittäviä kokonaisuudessaan Itämeren tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden aikataulua, arviointia ja koordinaatiota on huomattavasti parannettava.

Valiokunta liitti mietintöönsä seitsemän lausumaa, jotka velvoittavat Suomen hallitusta. Odotamme, että hallitus nostaa kunnianhimon tasoa ja ryhtyy tehotoimiin Itämeren puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Vain me rantavaltioiden asukkaat voimme varmistaa, ettei tulevien sukupolvien tarvitse ihastella Itämerta vain valokuvista tai videolta. Kotimeri tarvitsee apuamme nyt.

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.), ympäristövaliokunnan pj.

Kirjoitus on julkaistu englanniksi Pan-Eurooppa Instituutin julkaisemassa Baltic Rim Economies -sarjan uusimmassa numerossa, jonka teemana on innovaatiot. Sarja seuraa Itämeren alueen kehitystä.

Baltic Rim Economies -katsaus kokonaisuudessaan.