Edessämme on ratkaiseva valinta - valintamme on työ

Pohjoismaisen mallin haasteet ovat selvät näinä vuosina. Erityishaasteina ovat finanssikriisin luoma paine ja työttömyys. Tarvitaan myös toimenpiteitä työelämän eriarvoisuuden ja köyhyyden torjumiseksi maissamme.

Pohjoismaat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin pyrkiessään selviytymään viime vuosien kriisistä, ja onkin selvää, että ratkaisutapa vaikuttaa suuresti siihen, millaiseksi yhteiskunta muodostuu kriisin jälkeen.

Lisäinvestoinnit, aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja yhteistyö auttavat turvaamaan työpaikat ja taloudellisen kestävyyden. Se on sosialidemokraattien ja ay-liikkeen valitsema tie.

Vastassamme ovat oikeistopuolueiden yksipuolinen keskittyminen yhteen asiaan: verohelpotusten myöntämiseen niille, joilla on jo entuudestaan eniten. Tämä johtaa väistämättä siihen, että työttömien ja muiden julkisia toimenpiteitä suuresti tarvitsevien kansalaisten asema tiukentuu huomattavasti. Tämä tie johtaa yhä suurempaan työttömyyteen ja eriarvoisuuteen.

Yhteiskuntamme on keskellä vakavaa talouskriisiä, jossa tarvitaan vastuullista talouspolitiikkaa. Myös kasvun jatkuminen on taattava, mikäli haluamme kehittää hyvinvointia ja pohjoismaista mallia tulevaisuudessakin. Välttämätön kasvu syntyy siitä, että työn eteen tehdään yhteistyötä. Haluamme vihreitä työpaikkoja, joita luodaan innovoinnilla, tutkimuksella ja koulutuksella.

Sitä on noudatettava jokaisessa Pohjoismaassa mutta myös tiiviissä Euroopan tason yhteistyössä. Kannatamme sen vuoksi Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ESP:n ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n tekemää tärkeää työtä.
Aiomme tehostaa tulevina vuosina yhteistyötämme näissä asioissa ja jatkaa SAMAKin työtä pohjoismaiseen malliin kohdistuvien riskien tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Kriisitoimenpiteet - taas suurta epävarmuutta

Euroopan velkaongelmat ovat aiheuttaneet viime viikkoina rauhattomuutta rahoitusmarkkinoilla, mikä lisää epävarmuutta talouskehityksestä. Ennen tämänkertaista rauhattomuutta vaikutti siltä, että maailmantalous oli pääsemässä vauhtiin oletettua nopeammin, ja OECD:n mukaan niin voi yhä käydä, mutta useiden EU-maiden valtionvelan aiheuttama kuohunta on johtanut siihen, että takaiskun vaara on nyt suurempi kuin vielä pari kuukautta sitten.

Uusi takaisku kasvattaisi työttömyyttä, joka on nykyiselläänkin liian suuri.
Vaarana on lisäksi, että julkisen talouden liian jyrkkä ja hätäinen kiristäminen julkisen velan selättämiseksi voi viedä pohjaa kasvulta ja hyvinvointijärjestelmiltä. Se saattaa johtaa työttömyyden kasvuun ja taloudellisen toiminnan laantumiseen. Se puolestaan aiheuttaisi pitkällä aikavälillä uusia suuria vaikeuksia velkatilanteeseen.

Finanssikriisin ensimmäiseen osaan liittyvää ylimääräistä taloudellista elvytystä on vähennettävä uskottavalla tavalla, mutta tavan ja tahdin on oltava sellaisia, että ne edistävät talouden kehittymistä tukahduttamatta kasvua.

On tärkeää, että julkista taloutta lujitetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hävyttömän pörssikeinottelun aiheuttamaa taakkaa ei pidä sälyttää lähtökohtaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien harteille.

Rahoitusmarkkinoita on säänneltävä, niin etteivät keinottelijat vaaranna yhteiskunnan yhteisiä etuja. Muun muassa luokituslaitosten toiminta on syytä tarkastaa ja pyrkiä lisäämään sen avoimuutta. Toinen tarkastelua vaativa asia on rahoitussektorin palkat. Kyse on sekä oikeudenmukaisuudesta että palkkausjärjestelmien muokkaamisesta sellaisiksi, että ne tukevat arvojen luomista, sen sijaan että ne käynnistävät keinotteluaaltoja ja häiritsevät yhteisen taloutemme tasapainoa. Pohjoismainen yhteistyö yhteisten sopimusten laatimiseksi niin sanottujen veroparatiisien kanssa on tärkeä askel eteenpäin. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä tarvitaan vahvaa eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kannatamme tältä osin Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ESP:n tekemiä ehdotuksia.

Eri Pohjoismaat ovat menetelleet kriisissä eri tavoin, ja investointeihin eikä verohelpotuksiin tähtäävä julkinen politiikka, jota Norja on noudattanut, johtaa selvästi parempiin työmarkkinatuloksiin kuin keskittyminen verohelpotuksiin.
Vapaisiin markkinoihin pitkälti perustuva maailmantalous voi kohdata uusia kriisejä. Uusien kriisien mahdollisuus globaalissa taloudessa on sen vuoksi lisäsyy huolehtia hyvin pohjoismaisesta mallista ja kehittää sitä, niin että se pystyy palvelemaan meitä myös tulevina vuosikymmeninä.

Pohjoismaiseen malliin kohdistuu kuitenkin tulevina vuosina sekä poliittisia että taloudellisia haasteita. Poliittisesti on syytä pitää silmällä Pohjoismaiden oikeistopuolueiden toimia, jotka saattavat hapertaa pohjoismaisen mallin perusarvoja, vaikka samat oikeistopuolueet aika ajoin väittävätkin kannattavansa mallia.
Nähtävissä on muitakin vaaran merkkejä, esimerkiksi ikääntyneiden osuuden kasvu sekä työmarkkinoiden mahdollinen jakautuminen ykkös- ja kakkosluokan työmarkkinoiksi sosiaalisen polkumyynnin johdosta.

Pohjoismaiden valtionbudjettien on oltava vastedes tasapainossa, niin että maat pystyvät välttymään valtionvelan kasvulta ja varmistamaan yksityisen sektorin kasvun. Valtionbudjettien tasapainottaminen on toteutettava niin, että se tukee taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka on tällöin pääasiallinen vaikutuskeino, jolla estetään työttömyyden jääminen pysyvästi korkeaksi.

Pitkäaikaistyöttömyyden torjumisesta tulee yhä tärkeämpää finanssikriisin seuraavassa vaiheessa. Siitä syystä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Kaikkien palkansaajien osaamisen parantaminen on seuraava askel kohti uutta kasvua.

Tarvitsemmekin edistyksellisen päiväjärjestyksen, jossa valtio, työnantajat ja ay-liike tekevät kolmikantayhteistyötä uuden kasvun ja uusien työpaikkojen puolesta.
Juuri tällainen yhteistyö työn puolesta on aiemmin kuljettanut Pohjoismaat vakavien kriisien läpi, ja yhteistyön avulla saavutamme menestystä myös nykyisessä kriisissä. Sosialidemokraattiset puolueet ja ay-liike haluavat tämän uuden menestyksen perustuvan tärkeille arvoille, joita ovat yhteenkuuluvuus, oikeudenmukaisuus ja aktiivinen toiminta.

Nuorisotyöttömyys keskiössä - Nuorille jalansija työmarkkinoilla

Nuorisotyöttömyys on erityinen ongelma kaikissa Pohjoismaissa.
Työttömyys sinällään syrjäyttää kansalaisen aktiivisesta työelämästä ja kohtuullisesta palkasta, mutta nuorisotyöttömyydellä on lisäksi useita muita seurauksia, jotka saattavat haitata vakavastikin nuoren myöhempää suhdetta työmarkkinoihin koko loppuelämän ajan.

Kaikissa Pohjoismaissa tarvitaan siksi vahvempia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Kaikkein tärkeintä on turvata kaikille nuorille harjoittelu-, työ- tai koulutuspaikka.

Nuoret on tutustutettava työelämään sekä peruskoulussa että toisen asteen oppilaitoksissa. Ammatinvalinnan ohjausta on tehostettava. Toisen asteen opiskelijoilla on pula harjoittelupaikoista, mikä vaatii erityisiä toimenpiteitä. Ilman harjoittelupaikkaa nuorten on monesti vaikea nivoa koulu- ja työelämä toisiinsa, ja jalansijan löytäminen työmarkkinoilta vaikeutuu huomattavasti.

Harjoittelupaikkoja voidaan lisätä julkisin tukijärjestelmin, velvoittamalla työnantajia ja esimerkiksi vaatimalla julkisten viranomaisten tavarantoimittajia järjestämään harjoittelupaikkoja yrityksissä. Nuorisotyöttömyyteen ja harjoittelupaikkojen lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota kaikissa maissa. Syrjäseutujen nuoria ei saa jättää pulaan.

Uusi päiväjärjestys köyhyyden ja työmarkkinoiden eriarvoisuuden torjumiseksi

SAMAKin asiakirja "Pohjoismaiden uusi eriarvoisuus" osoittaa, että köyhyys on kasvava ongelma useimmissa Pohjoismaissa.

Vaikka Pohjoismaat kuuluvat maailman rikkaimpien maiden joukkoon ja useimmat kansalaiset ovat saaneet viime vuosina nauttia vahvasta taloudellisesta menestyksestä aina viimeisimpään kriisiin saakka, suuri joukko ihmisiä elää Pohjoismaissa suhteellisen alhaisten tulojen varassa.

Köyhyys on yleistä myös lapsiperheissä, ja lasten köyhyys on lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa. Köyhyys saattaa johtaa siihen, että lapset jäävät sosiaalisten yhteisöjen ulkopuolelle voimatta osallistua esimerkiksi vapaa-ajanharrastuksiin muiden lasten kanssa.
Köyhyys vaikuttaa myös kielteisen sosiaalisen aseman periytyvyyteen. Sosiaalisesti erityisen haavoittuvien perheiden lasten on usein vaikea rakentaa itselleen järkevää aikuiselämää. Köyhyyden torjumiseen tähtäävät erityistoimet voivatkin auttaa katkaisemaan kielteisen sosiaalisen aseman periytyvyyden.

Meidän on puututtava köyhyyttä luoviin rakenteisiin, erityisesti puutteelliseen koulutukseen ja työllisyyteen ihmisen koko elämän ajan sekä ongelmallisiin asuinalueisiin ja huolehdittava vahvasta sosiaalisesta turvaverkosta.

Entistä tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö köyhyyden torjumiseksi saattaakin olla tärkeä askel eteenpäin, olipa sitten kyse köyhyyden dokumentoinnista tai köyhyyden torjumisen keinoista. Yhteispohjoismainen sosiaalisen syrjäytymisen määritelmä voi luoda kehykset pohjoismaiselle keskustelulle siitä, miten sosiaalisesti haavoittuvia ryhmiä voidaan parhaiten auttaa.

SAMAKin asiakirja "Pohjoismaiden uusi eriarvoisuus" osoittaa myös, että Pohjoismaiden työmarkkinoilla esiintyy edelleen eriarvoisuutta. Tämä ilmenee miesten ja naisten palkkaeroina sekä työympäristön vaikutuksena terveyteen ja elinikään.
On tärkeää torjua sosiaalista polkumyyntiä, joka heikentää työmarkkinoitamme ja hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tähän ongelmaan on puututtava myös Euroopan tasolla. On tärkeää kunnioittaa kansallisia sopimuksia ja ay-oikeuksia.

Tässäkin tarvitaan toimenpiteitä, joissa kolmikantayhteistyöllä saattaa olla ratkaiseva merkitys tulevina vuosina. Eripalkkaisuus- ja työympäristöongelmia ei pystytä ratkaisemaan pelkästään työpaikoilla, vaan tarvitaan koordinoituja toimenpiteitä. Me Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit ja ay-liike olemme valmiit ryhtymään tällaisiin toimiin.