Eriarvoisuus ja köyhyys

Suurin maailmanlaajuinen haaste on edelleenkin eri puolille maailmaa levinnyt köyhyys ja suunnaton eriarvoisuus. Viime vuosien kolminkertainen finanssi-, elintarvike- ja ilmastokriisi on osunut erityisen pahasti maailman köyhimpiin ja entuudestaan kaikkein haavoittuvimpiin maihin aiheuttaen humanitaarisia katastrofeja. Kehitysapu ja -yhteistyö ovat nykyään entistä tärkeämpiä. Maailma on yhä hyvin kaukana YK:n köyhyyden torjumiseen tähtäävistä vuosituhattavoitteista (Millennium Development Goals). Sen vuoksi onkin välttämätöntä, että Pohjoismaat yhdessä muiden länsimaiden kanssa pitävät kiinni kansainvälisistä kehitysapuvelvoitteistaan, joihin sitouduimme ennen maailmanlaajuisen talouskriisin puhkeamista.

Työntekijöiden perusoikeudet

Työntekijöiden perusoikeuksien – ILOn ydinsopimusten – kunnioittaminen ja yleistyminen maailmassa on ratkaisevan tärkeää. Ne kuuluvat ihmisoikeuksiin ja ovat keskeinen edellytys taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Valitettavasti globaalit kehityssuuntaukset pikemminkin uhkaavat kuin vahvistavat työntekijöiden perusoikeuksia. Maailmanlaajuinen kriisi ja kasvava työttömyys ovat vain vahvistaneet tällaista kehitystä. Kriisi ei kuitenkaan saa olla veruke sosiaalisen kehityksen heikentämiselle. Kehityksen suuntaa on muutettava.
Ihmisarvoinen työ (decent work) on tavoite, joka yhdistää parhaiten taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen. Nimenomaan Pohjoismaat ovat esimerkkejä tästä. Työntekijöiden perusoikeuksien yleistymisen tulee olla elimellinen ja priorisoitu osa Pohjoismaiden kehitys-, ulko- ja kauppapolitiikkaa. Merkittävää edistystä on turha odottaa, elleivät Pohjoismaat kulje tässä asiassa eturintamassa.

Gaza ja Lähi-Itä

SAMAKin jäsenjärjestöt ovat syvästi huolissaan Israelin ylimitoitetusta voimankäytöstä kansalaisaktivisteja kohtaan laivoilla, jotka yrittivät viime viikolla viedä humanitaarista apua Gazan asukkaille. Ihmishenkien menetykset vaativat kansainvälistä ja riippumatonta tutkintaa tapahtumien kulusta. Kansainvälisen oikeuden sääntöjä ei voi sivuuttaa poliittisten tai sotilaallisten tavoitteiden takia. Traagisten tapahtumien ja ihmishenkien menetyksen syy on Israelin toteuttama Gazan saarto. Gazan saarto onkin lopetettava välittömästi, jotta palestiinalaisille voitaisiin toimittaa humanitaarista ja muuta tarpeellista apua.

Pohjoismaiden on edelleen oltava kehittämässä ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa sekä israelilaisten että palestiinalaisten ansaitsema turvallisuus ja rauha. Kahden kansan välille voi syntyä pysyvä rauha ainoastaan neuvottelemalla. Sekä israelilaisten että palestiinalaisten tulee voida elää turvallista elämää, vailla terrorismin uhkaa ja rauhassa naapureidensa kanssa. Palestiinalaisten on samalla sovittava omat katkerat ristiriitansa saadakseen aikaan pysyvän ja kestävän kahden valtion ratkaisun.

Pohjoismaat ja arktinen alue

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys kasvaa näinä vuosina, jolloin ilmastonmuutos tarjoaa uusia luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia arktisella alueella ja uusien laivaväylien avaaminen lisää nopeasti alueen taloudellista toimintaa. Samalla kasvaa myös sen turvallisuuspoliittinen merkitys. Arktinen ympäristö on herkkä ja haavoittuva sekä kasveille että eläimille. Nopeasti etenevä globaali ilmastonmuutos näkyy erityisen selvästi arktisella alueella. Meidän on sen vuoksi välttämätöntä pyrkiä yhteisiin ilmastopanostuksiin koko arktisella alueella. Sekä Pohjoismaat että Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat ajavat etujaan Arktisessa neuvostossa. Siksi onkin tärkeää lujittaa Pohjoismaiden yhtenäisyyttä ja varmistaa, ettei suurvaltapolitiikka syrjäytä alkuperäiskansojen ja Pohjoismaiden intressejä.

EU:n rooli maailmassa

Paikalliset ja kansalliset yhteisöt eivät enää riitä globaalissa maailmassa. Monet haasteet ja mahdollisuudet ovat tätä nykyä kansainvälisiä. Sen vuoksi meidän on pyrittävä luomaan yhteenkuuluvuutta yli rajojen. EU on meidän vahvin kansainvälinen yhteisömme. SAMAKin jäsenjärjestöt huolehtivat myös vastedes siitä, että kansallinen ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus nivoutuvat suoraan eurooppalaiseen. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on vahvistanut demokratiaa ja päätöksentekomenettelyä EU:n sisällä. Peruskirja varmistaa osaltaan sen, että sosiaaliset oikeudet ja työntekijän oikeudet perustuvat nyt sopimukseen. Uuteen perussopimukseen sisältyy joitakin ulkopoliittisia parannuksia, jotka saattavat helpottaa Euroopan pyrkimyksiä vaikuttaa maailman kehitykseen. Meidän on käytettävä yhteistä ulkopolitiikkaa köyhyyden ja sotien torjumiseen ja toimittava maailmanlaajuisten ympäristösopimusten, työntekijän oikeuksien ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan puolesta.