Suomea pidetään järjestelmältään lapsiystävällisenä maana. Mutta mitä tapahtuu, kun ihminen ikääntyy ja tarvitsisi jälleen yhteiskunnan tiivistä tukiverkkoa.

Meillä ikääntyneiden hoidon ja hoivan laatu heittelee kunnasta toiseen miten sattuu. Vanhustenpalveluiden laatusuosituksille viitataan kintaalla, varsinkin jos näin saadaan kunnan budjettia tasapainotettua.

- Meidän, joilla on voimia taistella, on pidettävä huolta siitä, että niiden joilla ei ole voimia ei tarvitse, sanoi Maria Guzenina-Richardson vappupuheessaan. Hän piti vappupuheen Raisiossa, Turussa, Uudessakaupungissa ja Salossa.

Kansakunnan moraalikin vaatii, että ikääntyneitä koskevat palvelut pitää määritellä erityisellä seniorilailla. Suositukset ohitetaan, jos siltä tuntuu. Kun ihminen on elämänsä puurtanut ja hoitanut velvollisuutensa, tehnyt työnsä niin kodin ulkopuolella kuin kodissaankin on kummallista, että hänestä tehdään b-luokan kansalainen eläkkeelle siirryttyään

Hallitus on valitsemallaan linjalla vähentänyt työpaikkoja entisestään. Etenkin nuorten työttömyys on räjähdysmäisesti kasvanut. Nuoret syrjäytyvät ja syrjäytyneistä nuorista tulee helposti syrjäytyneitä aikuisia. Työtätekevä Suomen selkäranka joutuu ennen pitkää tuon syrjäytymisen maksumieheksi moninkertaisesti siihen verrattuna, että meillä olisi ollut antaa tukea oikea-aikaisesti.

- Missä ovat ne toimet, joilla estetään nuorten syrjäytyminen. Niitä ei ole. Ja näin ei saa jatkua. Tarvitaan uusi hallitus. Tarvitaan syy-seuraussuhteiden ymmärrystä, tarvitaan kokonaisnäkemystä, vaati Guzenina-Richardson.